Helsingin yliopiston suuren konsistorin kokous pidettiin keskiviikkona 1.4.2009. Erilaisten asiasta nopeasti kirjoitettujen raporttien mukaan kokous oli “surullinen näytelmä” ja “surkea farssi”, joka päättyi laajamittaiseen ulosmarssiin, kun rehtori Wilhelmsson kieltäytyi lukuisista kehotuksista huolimatta katsomasta, kuinka moni kannattaa oikeustieteellisen dekanaatin ehdotusta säilyttää yliopistolaisten virkamiesasema ja yliopiston vaaleilla valitut päätöksentekoelimet. Vaikka ennen kokousta monet professorit epäilivät onko epäluottamuslause liian voimakas ele ja saadaanko sellaiselle riittävästi tukea edes tässä tilanteessa, aika voi nyt hyvinkin alkaa olla kypsä seuraavalle vaiheelle. Tämä teksti on ehdotukseni epäluottamuslauseen sisällöksi.
Ja hyvä kommentti, Otto A’lta:
Haluanpa nillittää yhdestä jutusta Heikki Patomäen epäluottamuslauseessa. Yliopistojen virkasuhteissa on tosiaan se etu, että ne suojaavat tutkimuksen ja opetuksen vapauden kannalta epäilyttäviltä irtisanomisilta.
Mutta miksikään työpaikkojen yleissuojelujärjestelmäksi virkasuhteista ei yliopistoissa ole ollut pitkään aikaan. Vakinaisessa virassa oleva professori varmaan tuntee olonsa suojelluksi, mutta kuilu heidän ja suunnilleen koko muun opetus- ja tutkimushenkilökunnan välillä on tässä suhteessa revennyt aika suureksi.
Mutta, hyvä että edes virkamiesaseman menettäminen kyrsii.
